ATK-jäbä pelaa taas. Far Cry 4 The Vuoristo

01/14/15
pelit

1311858892570

Njoo, tuleehan tämä mid-game review vähän myöhään, sillä pelihän julkaistiin jo ammoin viime vuonna. Tsorry! Hirveä kiire, joten ei ole vain yksinkertaisesti ollut provisioida sitä paria tuntia pär ilta videopelien hurjaan maailmaan. Mittarissa pelikellon mukaan kepakka seitsemisen tuntia, joten tunnen olevani valmis kirjoittamaan pelistä jotain riipasevaa interwebsiin.

Pelin on toteutukseltaan ihan ehtaa tripla-A kamaa, josta kuultaa ne Ubisoftin satojen miljoonien panostukset ja tuotantotiimin silkka ammattitaito. Nättihän se on myös kuin possu pienenä ja välillä ihan oikeasti pysähtyy kiikaroimaan vihollispolojen sijaan pelkkiä maisemia ja faunan mellastusta. Tuon seitsemisen pelitunnin aikana peli ei myöskään kertaakaan kipannut, kaatunut tai tekstuurit pahemmin klippaillut. Quality! PC-osastolla tosin eka retaili-buildi kuulemani mukaan oli vähän ankea, mutta sittemmin lastentaudit on patchailtu pois.

Mutta

Far Cry kolmosen veteraaneille ei tämä uusin installaatio tarjoa oikein mitään muuta kuin massiivisen DLC-ruiskeen, nimittäin kaikki on radiotornien sekä tukikohtien valloituksen lomassa sitä samaa, sitä samaa, sitä samaa pienillä uusilla lisämausteilla. Norsun voi valjastaa taistelujuhdaksi ja pikkuhelikoptereilla àla Spede Pasanen voi puksutella yläilmoissa, joko oikoreittien toivossa tai ihan silkassa death from above -meisingeissä.

Miljöö on myös vaihtunut kolmosen paratiisisaarilta Nepalmaisiin vuoristomaisemiin. Ympäristön kukkeaan ulkoasuun kuintekin turtuu siinä parin tunnin jälkeen, joten käsiin jää vain se tehtävien ja vihollispesäkkeiden armoton myllyttäminen ..joka on jälleen hyvässä ja pahassa aivan kuin osista kaksi ja kolme. Devitiimi on yrittänyt maustaa soppaa hieman personaallisuutta lisäämällä uusia pikkutehtäviä, joissa rewardina fyffen ja karman lisäksi myös uusia aseita ..ja aseita, voi pojat, aseita tulet tarvitsemaan, sillä jokainen notko on about täynnä kuninkaallisia punakaartilaisia murhankiilto silmissään. Puhumalla Far Cry -peleissä ei paljoa ongelmia ratkota, vaan oikeutta jaetaan erinäisillä torrakoilla ja primitiiviaseilla, joita tässä nelosessakin on huima kattaus joka makuun sekä taktiseen kulmaan. Kaupan valikoimat eivät luonnollisesti ole heti kokonaisuudessa auki, vaan valikoimaa laajennetaan, joko menehtyneiltä vihollisilta lainaten tai pikkutehtäviä suorittaen. Suosikki kuularuiskuja voi myös modailla omaan makuun vielä enemmän sopiviksi kuolemankoneiksi mm. laajempien lippaiden, äänenvaimentimien sekä tähtäimien avulla. Provinkki, supressoi kaikki ja muutu vuoriston tappavimmaksi eläimeksi. Jousipyssyt edelleen one shot, one kill -laitoksia, mutta nuolen lentoradan mietiskely on onneksi jätetty piirun verran vaikeammaksi kuin esmes raskaan tarkkuuskiväärin 50-kalibeerin lobotomiakone.

Eläinten metsästys ja mm. eläinten nahoista varusteiden craftaus on myös edelleen mukana pidit siitä tai et edellisten pelien tuoksinassa. Onneksi nyt devit ovat tulleet vähän vastaan ja alun pakkotehtäputken aikana saa ne tärkeimmät lompsat ja asevyöt neulottua kasaan. Kasveista edelleen saa rakenneltua parannussalvaa ja suorituskykyä parantavia uutteita, mutta omat sneak-ninja-360-killingspree -sankarina tuntuu tarvitsevan vain niitä vihreitä kasveja pysyäkseen geimeissä mukana ..ne loput kasvikset myin avoimille markkinoille lisätienestien merkeissä.

Melèe ja takedown-systeemi on kuten aiemminkin, eli varomattoman punakaartilaisen voi päästää päiviltään ninjastyle-tappoiskuilla. Takedowneja on sitten skillpuussa kokojoukko lisää niille, jotka saavat fiksaationsa takedowni comboista keskellä vihollispesäkettä. Takedown-kykyjen lisäksi on skilliosastolla se vakiokattaus mm. yleisterveyteen ja aseidenkäsittelyyn liittyviä kykyjä ..expaa jaetaan tosin oikein avokätisesti, joten useimmat normipelaajat saavat lopulta taas lähes kaikista kaikki. Oma suosikkini hoitaa pesäkkeiden myllytykset on hiipiä lähelle urheilujousipyssyn kanssa, hiljaa surmata kaikki polulle osuvat samalla tuhoten hälytysklaxonit; kun basen hälytysjärjestelmä on saatu pois päiväjärjestyksestä voi ilakointi hieman kovaäänisempien työkalujen kanssa alkaa. Wash-rinse-and-repeat.

Mitä siihen tekemisen motiiveja tuomaan juoneen tulee, niin sillä osastolla Far Cry Kolmonen pesee isoveljensä ihan 11-0. Kolmosessa tekeminen sai meininkiä, koska pahismerirosvoilla oli panttivankina protagonistin frendit, veli ja tyttöystävä ja sanomattakin oli selvää ettei sellainen menettele. Nelosessa käskyjä iskee niin ikään urbaani nuorimies, joka päätynyt keskelle Kyratin kunningaskunnan sisällissotaa äitivainaansa testamentin toiveiden vuoksi. Mutsin tuhkat olisi kiva saada leviteltyä mestoilla sijaitsevan pyhän vuoren rinteille ..mutta kuinka taas ollakkaan, tavara lentää tuulettimeen ja duden on tartuttava Kalashnikoviin. Matka helppiä ja pleasea huutavasta nöösistä tuhannen jalan tuijotuksen tappokoneeksi kestää noin viitisen minuuttia peliaikaa(tässäkin osassa). Loput odysseijasta meneekin sitten omalla painollaan. Kumpi sinusta kuulostaa motivoimmalta? Mutsin tuhkaus vai pihtaavan tyttöystävän pelastaminen? Toisaalta pelien pelaaminen vain juonen vuoksi on vähän samaa kuin söisi soppaa vain sen takia, että tykkää käyttää lusikkaa. Vissiin porkkanana olisi tarjolla etninen soturiböönä ja muidun kanssa viriteltävä myöhempi romanssikuvio. Itse en tosin päässyt juonijatkumossa vielä niin kauaksi.

Ai niin! Juonellista osuutta voi myllyttää Uplay-frendien kanssa, jos sille päälle ryhtyy ja kavereita löytyy. Tarjolla tiimitekemiseen on mm. nelisen kappalatte isoja linnakkeita, joiden vaikeusasteeksi mainostetaan very hardia. No kaksi neljästä näistä Himalajan Maginoteista myllytin yksin jousipyssyineni. Jos sinulla ei ole kavereita niin peli tarjoaa myös käyttöön palkkasotureita, joita voi radiolla kutsua jeesaamaan jos taidot alkavat loppumaan kesken. Omalta osaltani kokeilin mercenaarien interventiota kerran, katsoin miten kaveri jouksenteli jalkaväkimiinaan ja menehtyi.

(Mini)tehtävissä on yhä mukana naaman irtikihelmöittävät arbitaariset vaikeutusasteet. Eli mestoilla tehtäviä jakavat tahot edelleen haluavat, että esmes salamurhat suoritetaan tietyillä aseilla ja tyylillä. OCD päästetty viimeinkin kunnolla valloilleen uusissa assasination-tehtävissä, joissa yhdistyy autistinen varustemäärittely, sneakkailu ja lopulta commanderpahiksen ruumiin jemmaaminen tiettyyn puunkoloon. Mulla on niinq repussa jemmassa kolmas maailmansota, mitä helvetin väliä sillä on miten se komentaja menehtyy ja sillä, että minut saatetaan spotata kesken hiippailujen ..ne tulee tieräks kaikki sillä sektorilla kuolemaan. Se on tapana täällä, poika.

Peli väittää olevansa open world. Miksi en saa siis hoitaa kaikkea ja kaikkia open stylella?

Far Cryt eivät juonellisesti liity toisiinsa mitenkään, joten sarjan noviisi saa valikoida aloituspisteensä aivan vapaasti; ykköstä tosin on ajanhammas päässyt ikävästi nävertämään, mutta kakkosesta eteenpäin on meininki solidia ja helposti 20h. mittaista miesviihdettä. Miljööt muuttuu, mutta perustekeminen ei.

Vaakakuppi kallistuu kuitenkin siihen kolmoseen sarjan kruunungemminä, mutta eipä tuo uusinkaan pöllömpi ole.

  • Graffat: ☆☆☆☆☆/☆☆☆☆☆
  • Äänet ja ääninäyttely: ☆☆☆☆☆/☆☆☆☆☆
  • Pelattavuus: ☆☆☆☆/☆☆☆☆☆
  • Hauskuus: ☆☆☆/☆☆☆☆☆
  • Grande Total: ☆☆☆/☆☆☆☆☆

Jos Cyberpunk ja kasarineon on hiemankaan lähellä sydäntä niin ehdottomasti sarjan tsekkailu kannattaa aloitta Far Cry kolmosen stand-alone DLC-pelistä Blood Dragon. Aivan uskomattoman siisti veto.

Comments are closed.

0 Comments

There are no comments yet.

Balloons theme by
Moargh.de