Leffat. Ennen ja nyt, the why-factor

07/10/14
elokuvat

_DSC0668

Kesän ekan tappohelteiden kolkuttaessa oviamme; nuorempi ATK-asiantuntija sulkeutuu suosiolla grottoonsa ilmastoinnin ja pimennysverhojen kaveriksi. Aika siis tyhjentää backlog elokuvista ym. sarjafilmeistä.

Koska haluan ajatella olevani vapaa sekä ajatteleva nykyrenessanssin mies niin katselen mielelläni tripla-A julkaisujen ohella aivan uskomatonta Ö-kuraa ..aivan sitä bottom of the barrellia myöden.

Visual gimmickien lisäksi monet asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa, kelataan niistä omat henk.koht. TOP-vitoset seuraavassa:

#5
Tuotantoyhtiöiden logokavalkaadi. Back in the days filmin teki yksi studio, jota jeesasi ehkä yksi distribuuttori; logoanimaatioita katsottiin siis maksimissaan kahdet. Nykyisin kun täyspitkä starttaa on ekat viitisen minuuttia vähintään viiden eri tuotantofirman logojen esiinmarssia. Kymmenen vuoden kuluttua on introt varmaan kakskytä minuuttia ja leffan tekee 14 eri firmaa.

#4
Weapon handling ja geneerinen pro-henkisyys. Vielä pitkälle ysäriä riitti, että props masteri toi laatikollisen rynnäkkökiväärejä ja parit käsiaseet mestoille paukkupatruunoiden kera. Näyttelijät saivat sitten ihan omatoimisesti keksiä miten niitä pidetään kädessä ja mitä tacticool liikkeitä voisi tehdä niiden kanssa. No action kohtauksista muodostui sangen erikoisia kun tuli avataan sen enempiä tähtäämättä lonkalta ja esmes pumppuviritteisiä haulikoita viritellään about 30 sekan välein. Nykyisin kun kuvataan mieshenkinen actionpätkä on ohjaajan ekoja mandaatteja iskeä kaikki näyttelijäpolot parin viikon bootcampille jonkun ent. navysealin armoille. Lopputuloksena on tietty aikaisempiin vuosiin verrattuna kivempaa silmäkarua ja joissakin leffoissa bootcamppivitutuksen voi jopa haistaa. Steven Spielberg pisti lähes koko Saving Private Ryanin kaartin ryynäämään esteradoille ennen kuvauksia ..kaikki muut paitsi Matt Damonin, joka esitti nimihahmoa ko. leffassa.

#3
Bassdrop. Muinoin oli äänijehujen suurinta iloa piilotella leffakkeen äänimaailmaan Wilhelm screameja ..nykytilasta en tiedä, mutta jotenkin sellainen vahva aanaus että tensionia rakentava basson tipautus on jotain twistedia insidevitsiä. Baooouuummmm.

#2
Lautakuntien suunnittelemat elokuvat. Tripla-A julkaisu maksaa sen 100 miljoonaa euroa tuottaa, joten on ymmärrettävää ettei niiden projektien vetovastuuta anneta aivan kaikille. Parempi on siis antaa asiantuntijaraadin valmistella juonet ja käänteet. Tiedät, että katsot porukalla ohjattua pökälettä jos
-Eläimet eivät menehdy ikiniä
-Token black guy, juutalainen ja nainen
-Romanttinen sivujuonne
-Se toinen leffa vuoden teemalta ..tulivuoret, terrorihyökkäykset Valkoiseen taloon tai eläintornaadot
Nykyisin tosin kehdataan pistää tortun alle oma nimi, eikä piilouduta Alan Smithee -pseudonyymin taakse.

#1
Seiskytäluvulla värifilteröitiin elokuvat valkoisen värifiltaarion läpi, joka sai kaiken näyttämään paskalta. Kultaseilla kaheksakytluvulla taasen vedettiin kaikki helkkarin mustaksi, jotta balanssi säilyisi kaiketi. Yheksäkytluvulla oli sähäkkää vetää kaikki punertavaksi jääätävän kohinan kera. 2K esitteli meille sitten sinisen ja hirveän bloomin kaikkeen. 2010 osastolla keksittiin sitten lähes biasoimaton fotorealistinen HDR, joka sai vuorostaan kaiken näyttämään saippuasarjoilta. Olisiko sitten 2020 cyberpunkvuosikymmenen juttu oranssi?

#bonus number! mikä ei muutu koskaan
Nicholas Cage näyttelee rahasta aivan sellaisessa leffassa kuin haluat. Täytyy kunnioittaa tätä Unelmatehtaan vuorotyöläistä, oli rooli sitten maaninen poliisi tai alkoholisoitunut tosielämäkirjailija niin kaikki käy ja kaikki vedetään aivan hurjalla pieteetillä läpi. Tsekkaa vaikka Wicker Manin “karhupuvussa kultistinaista turpaan” -kohtaus ja sitten Leaving Las Vegas, jos et usko. Mies ansaitsisi jo nyt lifetime achievementeistään kultaisen pystin.

Kesäillan suosituksiin vaikka Kevin Smithin loistavat Clerks ja Mallrats. Leffoissa ei valitettavasti ole mitään yllä lueteltuja featureita.

-K

Comments are closed.

0 Comments

There are no comments yet.

Balloons theme by
Moargh.de