Lomat, ne on lusittu! / Kulmakarvoilla ei ole mitään tekemistä näkemisen kanssa

Lomat, ne on lusittu!

monkey-math-logo-2sAika palata mikrotietokoneiden ja näyttöpäätteiden ihmeelliseen maailmaan nk. hyvin levänneenä verrattain pitkän lomasesongin jälkeen. Toka viikkoa Babylonin hampaissa hyrähtää rattoisasti käyntihin, joten aika siis purkaa syviä tuntojaan digitaaliselle tilitysalustalle.

Tänään ei arvostella ATK-vehkeitä vaan ihan perissuomalaisugrilaiseen tyyliin jeesustellaan lintukodon meininkejä. Ajat ovat niukat, mutta edelleen monikerroksinen säätämiskoneisto jyllää sitkeänä. Sydämellä parit pet peeweet, joista seuraavassa.

Hello NDA-sopparit ja non-deskriptiivinen ilmaisu.

Kuntayhteisö, tämä suomalaisuuden low-tierein metodi hallita kansalaisia(kaupunki on myös kunta ..piirrä vaikka Venn-diagrammi, jos helpottaa.) Okeij! kuntayhteisöllä on nippu lakisääteisiä velvotteita kansalaisiaan kohtaan(about 530), tehtävien ässäämistä vastaan kansalaiset saavat maksaa kulloisenkin veroäyrin vastaista tasaveroa ja, jos veromassit ei riitä niin veli Valtio jeesaa valtionosuuksilla.

Otetaan esimerkin vuoksi vaikka kaksi keskeisintä tehtävää, eli sosiaali- ja terveyspuuhastelu, sekä sivistyksen tuottaminen pilteille. Nämä taskit ovat siellä aivan ytimessä ja niitä myös reguloidaan koviten valtiovallan osalta.
Jos kyseessä on kerran lakisääteinen tehtävä niin mitä ikkunaa jää kunnalle enää “kehittää” tai “suunnitella” omaa palvelutuotantoaan ihan lokaaleilla thinktankeilla? Olisiko slightly kustannustehokkaampaa, jos terveyden ja opetuksen keskeiset innovoinnit keskittettäisiin vaikkapa sinne pääkaupunkiseudulle keskuskehittämöön, josta ne sitten pilotoinnin, hyväksymisen ym. validaatiomenettelyjen jälkeen sovellettaisiin loppuihin tuotantolaitoksiin ..eli kuntiin? Nope! On kivempaa, että joka kaupungilla on omat hanketiiminsä ja kehittämönsä, että varmasti saadaan keksittyä se hammasratas uudestaan eri leveleillä. “Mutta ei noi Espoon mallit toimisi Raisiossa!”
Höpönpönpöppö, väite implikoi, että jokaiselle talousalueelle olisi jotain merkillistä salatietoa kylvetty, joka estäisi keskitetyn innovoinnin ja kehityksen. Suomihan on yksi maailman homogeenisimmistä kansoista; ei voi olla niin paljon alueellisia eroja etteikö voisi iskeä kaikkea lakisääteistä järjestelmää keskitetyksi.
Jos pykälässä on tulkinnanvaraa esim. raportointitasoissa kirjanpidossa kuntaY ja kuntaX:n välillä, niin sanssit on kovin suuret, että kuntaX on tulkinnut aivan päinvittuja lakitekstejä.

Onko meillä oikeasti verofyffejä siihen, että voimme tukea vuotuista kuntapeniksen vertailuskaboja Kalastajantorpalla, jossa kuntamaunot vertailee vuoden aikana parhaiten innovoituja hammasrattaita?

Secondly. Ote Wikipediasta: Kunnanvaltuuston koko riippuu kunnan asukasmäärästä. Örr no sehän on ihan loogista, että mitä enemmän, sitä enemmän. Mutta kun..
Asukkaita Valtuutettuja
enintään 2 000 13, 15 tai 17 [mikä helveti TAI-operandi?! onko tässä jotain tulkinnanvaraa?]
2 001–4 000 21
4 001–8 000 27
8 001–15 000 35
15 001–30 000 43
30 001–60 000 51
60 001–120 000 59
120 001–250 000 67
250 001–400 000 (vain Espoo) 75
yli 400 000 (vain Helsinki) 85
Oma sisäinen fysiikkamoottorini alkaa itkemään listauksen about joka kohdassa, kun lineaarisuus heitetään rohkeasti romukoppaan.

Lasketaan vähän ratiota, eli montako vaaleilla valittua edusmiestä on kuntalaista kohden, kuntia ja kaupunkeja ihan randomilla sielä ja täältä. Lähteenä jälleen Wikipedian jännät matsku:
Kaustinen, Keski-Pohjanmaa: 0.6%
Rovaniemi, Lappi: 0.1%
Raisio, Varsinais-Suomi: 0.18%
Jyväskylä, jossakin keskellä: 0.05%
Muurame, Keski-Suomi: 0.36%
Rääkkylä, Itä-Suomi: 0.84%
Kaskinen, Pohjanmaalla jossakin: 1.25%
Vantaa, Kehä-III: 0.03%
etc. etc. Onko tämä yhtälö nähtävissä niin, että mitä vähemmän on mestoilla kuhnureita niin suhteessa sitä enemmän tarvitaan virkamiehistöä ym. luottamuskoneistoa niitä kaitsemaan? Onko maaseudun hallitseminen jotenkin haastavampaa kuin esim. perusvantaalaisen? Vantaalainen valtakirjan omistava viskaali vetää kokouspalkkiota 3h. mittelöstä karkeat 200€ +hiluja joistakin extrarooleista. Raisiossa määrittelemättömältä ajanjaksolta saa 80€ johon myös mahdollista naittaa tehtäväkohtaistalisää. Joensuussa tili kostuu 130€ edestä, johon myös mahdollista saada laajennusta jos sattuu esmes olemaan puheenjohtaja. Hinnoittelusta voipi ainakin päätellä sen, että jokainen yhteisö on takuuvarmasti keksinyt itse taulukkonsa god knows minkä suosituslistan mukaisesti. Tein sellaisen keskisähäkän 3D-matriisin, jossa on pisteytetty 1)asukasluku 2)kokouspalkkio 3)hallituksen nuppiluku. Katselin sitä tovin, mutta infograafinen arvo jäi niin minimeihin etten ilkeä edes julkaista sitä.

Mutta hei! Redundansseilla kompseilla suunnitellut järjestelmät ovat hyvin vikasietoisia kokonaisuuksia. Vaikka horisontissa välähtäisi niin osa paatista jatkaisi silti matkaansa.

dörr?
-Kai

Comments are closed.

0 Comments

There are no comments yet.

Balloons theme by
Moargh.de