Petteri Järvinen – Tietokone 5/2012 – iPadin rajat / Kulmakarvoilla ei ole mitään tekemistä näkemisen kanssa

Petteri Järvinen – Tietokone 5/2012 – iPadin rajat

06/05/12
teknologia

Ennen tämän kirjoituksen lukemista lukijan on hyvä tutustua aiemmin kirjoittamaani blogikirjoitukseen. Tämä on ensimmäinen kirjoittamani vastine Petteri Järvisen Tietokone-lehteen kirjoittamiin kolumneihin, joita itse siis kutsun valituslauluiksi. Kirjoittamisen ajankohtana Tietokone-lehden uusimmassa julkaisussa Järvinen määrittelee otsikolla “iPadin rajat” nimetyssä kolumnissaan mihin iPad pystyy ja sitäkin oleellisemmin, mihin iPad ei – kolumnistin – hyvällä tahdollakaan veny. Väittämäni valituslaulutrendin tunnistaminen tästä kolumnista ei liene vaativa tehtävä kenellekään.

Kuten Petteri, minäkin olen käyttänyt Applen iPadia jo muutaman vuoden ajan. Päivitin itseasiassa ensimmäisen sukupolven iPadini juuri uuteen kolmannen sukupolven versioon ja olen sen tyytyväinen käyttäjä. Järvinenkin toteaa, että iPadissä ei oikeastaan ole mitään vikaa, mutta toisaalta käyttöä hän on sille löytänyt viime aikoina enää harvemmin, koska siitä ei ole edes tietokoneen korvikkeeksi.

Siitä vaarasta huolimatta, että saan heti toisessa kirjoituksessani Apple-fanboy -leiman otsaani, totean seuraavan uskaliaan lausahduksen: mielestäni Applen tuotteissa hienointa on juuri se, että niissä on pyritty löytämään tuotteen tai palvelun olennaisin käyttötarkoitus ja keskitytty sen parantamiseen. Toisinaan tässä ei välttämättä ole onnistuttu ja usein seurauksena on, että toisarvoisena pidetyt ominaisuudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Itse koen tämän positiivisena asiana. Ihan vain jo siksi, että pienenä jätskikioskin tiskillä roikkuessani opin isältäni, että kaikkea ei voi saada.

Seurasin taannoin vierestä erästä käytettävyystutkimusta. Kokemus oli kaikin puolin viihdyttävä. Katseet piilottavan peilin takaa seurattuna ihmiset vaikuttavat vielä todellisuuttakin koomisemmilta. Tutkimuksen viihdearvoa kohotti entisestään sen lopputulos, jossa pääteltiin, että tulevaisuuden tuotteessa tulee olla suuri näyttö ja täysikokoinen näppäimistö. Lisäksi sen tulee tietysti olla mobiili ja mahtua rintataskuun.
Käytössäolevien tekniikoiden rajoittamina emme saaneet moisesta laitteesta rakennettua edes uskottavaa prototyyppiä. Uskoisin sen vieläkin olevan suhteellisen haastavaa. Kaikkea siis harvoin saa, vaikka kuinka haluaisi. iPadin keskeisin käyttötarkoitus on sisällönkulutus, kuten Järvinenkin asian toteaa. Ja se tekee sen hyvin. Tosin Petterin mielestä iPad on juuri siksi huono, koska muuta se ei teekään sitten enää niin hyvin.

Kaikkein parhaimmillaan iPad on mielestäni www-sivujen surffailussa. Oman kokemukseni mukaan se toistaa lähes kaikki sivustot hyvin, joskin poikkeuksia varmasti löytyy ja Flash:iähän iPad ei muiden iOS-laitteiden tavoin tue. Vaikka olen itsekin tuottanut oman osani interwebin välkkyvistä Flash-elämyksistä, en koe kyseistä puutetta enää kovinkaan ratkaisevaksi. iPadin surffausominaisuuksien saama arvio Järviseltä on “auttamattomasti kömpelö”. Noh, pessimisti ei pety. Optimistilla tuntuu kuitenkin olevan hauskempaa.

Suhteellisen kevyen ja pienen laitteen käytön vaivattomuus ja välitön reagointi heti laitteen virtapainikkeen painamisen jälkeen tekevät iPadista ehdottoman kapistuksen niin olohuoneväittelyiden tukahduttamiseen, päivän uutisten (lue: sarjakuvien) selailuun, sähköpostien lukemiseen kuin ihan vain satunnaiseen surffailuunkin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että itse välittömäksi kokemani reagointi vei Järvisen testien perusteella 12 sekuntia. En tunne Järvisen tekemän testin olosuhteita, mutta oma iPadini herää välittömästi virtanapin painallukseen (<1s) ja laitteen käteen poimimisen ja www-sivun lukemisen välinen aika täyttyy lähinnä www-sivun osoitteen kirjoittamisesta tai kirjanmerkin valinnasta. Ehkä peukalo-otteeni iPadin virtuaalinäppäimistöstä on vain Järvisen vastaava vetreämpi.

Markkinatalouden muovaamassa tuotevalikoiman uusimisen pakossa Järvinen toteaa Applen kompastuvan suljettuun laiteympäristöönsä. Uutuuksiin ei tuoda USB-liitäntää eikä edes muistikortin lukijaa. iPadien päivityksen ovatkin tosiaan olleet enemmänkin evolutionäärisiä kuin mullistavia. Uusimman iPadin hienoin ominaisuus on sen ällistyttävän tarkka näyttö, mutta käyttökokemusta se kaikessa hienoudessaan muuttaa suhteellisen vähän. Siitä huolimatta en ole kuullut monenkaan tosissaan vertailevan muiden valmistajien laitteita iPadiin.

Kannatan avoimen lähdekoodin ja ekosysteemin ideologiaa, mutta tuotevalinnoissa olen siitä huolimatta päätynyt toistuvasti Applen tuotteisiin. Lisättäköön että pöytälaatikostani löytyy myös Android-, Symbian- ja Meego-puhelimet. Aikaisemmat Nokian Maemo-tuotteetkin tulivat tutuiksi. Taskussani kuitenkin kannan jälleen iPhonea. Työpöydälläni käytän Microsoftin tuotteita ja kotiverkkoni prosessoreista pääosa sykkii linuxin ytimen tahtiin. En siis ole mielestäni täysin sokea Apple-maailman ulkopuoliselle tietotekniikalle.

Applen valitsemasta strategiasta voi olla montaa eri mieltä ja tuotteita ympäröivää pullistelevaa hypeä on mahdoton olla huomaamatta, mutta samalla on vaikea kieltää, etteikö Apple olisi ollut suunnannäyttäjä useammin kuin kerran. Nyt odotan mielenkiinnolla mitä uudet Windows-alustan päälle rakennetut tuotteet tuovat tullessaan ja samalla olen vakuuttunut että linux-leiristäkin tullaan kuulemaan uutisia kiinnostavista tuotejulkaisuista tihenevään tahtiin.

Turhimmaksi päivitysrumban tulokseksi Järvinen nostaa viimeisimmän iPad sukupolven mukana tulleen 4g-verkon tuen. Perusteluna hän mainitsee, ettei keksi yhtään tilannetta missä iPad pystyisi oikeasti käyttämään 3g:tä nopeampaa datavirtaa. Poikkeuksena Järvinen mainitsee musiikin ja videotiedostojen synkronointi, joka hänen mukaansa tehdään yleensä kotiverkossa. 4g:stä ja sen tuesta Suomessa ja vaikkapa Yhdysvallaissa on noussut kohu poikineen, eikä aivan suotta. En lähde kuitenkaan ottamaan kantaa siihen, vaan tartun pikkumaisesti ymmärrykseni typerryttävään 4g:n turhuuden perusteluun käytettyyn lauseeseen iPadin kyvyttömyydestä käyttää nopeampaa datavirtaa. Siis kyvyttömyydestä käyttää nopeampaa datavirtaa! Nopeampi on parempi. Aina. Noh, ainakin datan siirrossa.

Matkustelen jonkin verran työni luonteen vuoksi ja käytän iPadiäni usein matkalla ollessani. Nopeammat datavirrat olisivat enemmän kuin tervetulleita kun lataan TVKaistalta televisio-ohjelman, Spotify:sta valitsemani soittolistan offline-kuuntelua varten tai vaikkapa PDF-tiedoston ja MP3-muotoisen äänikirjan GoodReaderillä Dropboxista. Teen näin usein esimerkiksi junassa tai bussissa istuessani. Nopeampi datavirta toisi bitit kulutettavakseni nopeammin. Ja nopeammin on paremmin. GoodReader on muutenkin mahtava ohjelma, jolla lataan mm. työtiedostoni iPadiini sähköpostiliitteistä, Dropboxista tai vaikkapa WebDAV-palvelimeltani myöhemmin luettavaksi. Järviseltä tämä ei onnistu vaan hänen tiedostonsa on aina avattava suoraan pilven reunalta.

Viimeiseksi Järvinen ottaa kantaa iPadin käyttöön sähköisen julkaisun lehti- ja kirjamarkkinoilla. Tähänkin iPad on Järvisen mielestä -luonnollisesti- kelvoton, koska “alustan on oltava avoin ja tuottajille edullinen”. Avoimuus ja edullisuus ovat kieltämättä hienoja ominaisuuksia. Järvisen julistama iPadin tekemä markkinoiden mullistamisen mahdottomuus on kuitenkin oman näkemykseni mukaan jo todistettu vääräksi. Omalla kohdallani se tapahtui viime vuonna, kun luin ensimmäisen sähköisen kirjani kannesta kanteen juuri iPadillä. Luen suhteellisen paljon ja pidän kirjoista, siis ihan fyysisistäkin sellaisista, enkä usko sähköisen kirjan korvaavaan kirjahyllyni klassikoita. Mutta kirjahyllymetreissäni on paljon kirjoja, joita en sieltä ensimmäisen lukukerran jälkeen enää kaipaa. Ne olisin voinut hyvin lukea sähköisenä ja jättää bittiarkistoihini hyllytilaa viemästä. Pokkareita tuskin enää tulee ostettua paperiversioina, jos sähköinen vaihtoehto on tarjolla. Sähköisen julkaisun lehti- ja kirjamarkkinat hakevat vielä muotoaan tullen vuosia musiikkimarkkinoiden jäljessä. Toivottavasti niistä jotain oppien. Laitteena iPad on monipuolisuudessaan pettämätön laite myös kirjojen lukemiseen ja tarjoaa kattavan applikaatiovalikoimansa tukemana useita eri vaihtoehtoja luettavan sisällön hankkimiseen.

iPadilläkin on rajansa, mutta Järvinen on tällä kertaa eksynyt omalla takapihallaan ja löytänyt maailman ääret naapurinsa orapihlaja-aidasta.

 

Comments are closed.

0 Comments

There are no comments yet.

Balloons theme by
Moargh.de