Toimitusjohtajista ja huippumalleista / Kulmakarvoilla ei ole mitään tekemistä näkemisen kanssa

Toimitusjohtajista ja huippumalleista

Moni voisi kuvitella, että toimitusjohtajien ja huippumallien varsinaiset kyvyt ovat vähäisiä, etenkin kun sitä verrataan molempien ryhmien taloudellisiin tienesteihin. On luonnollista ajatella ponnistelun ja työn tulosten olevan jollakin tapaa kytköksissä työstä maksettuun palkkaan ja korkean palkan olevan siis indikaattori hyvästä työstä. Tämä ajatus on väärä ja sen takana piilee enemmän tarkastelua vaativa vääryys ja salaliitto.

Tämä tarina alkaa kuitenkin pitkää päivää puskevasta toimistorotasta ja rap-artisti Uniikin videolla tanssivasta bikinitytöstä. Kumpikin on esimerkki siitä, kuinka halvalla (tai itseasiassa kalliilla) itsekunnioitus voidaan kaupata. Asiasta traagisen tekee, että itsekunnioituksen kanssa menee paljon muutakin, eikä taustalla ole edes järin monimutkaista salaliittoa. Se kuuluu jotakuinkin näin: “Tehdään siitä ‘kilpailu’ ja etsitään sille ‘voittaja’ ja sit maksetaan sille dorkalle isosti”.

Tässä tarinassa aasinhattua päässään kantavat “tässä vielä perus-toimistoduunissa, mutta kyllä mulla on tähtäin korkeammalla”-toimistoluuseri ja “tää Uniikin musavideolla bikineissä tanssiminen on hyvä ponnahduslauta huippumuodin pariin”-mukamalli. Kumpikin haaveilee turnauksen voittajalle luvatusta raha-/julkisuuspotista, eikä siinä luonnollisesti ole mitään väärää; ovathan molempien kyvyt täysin samaa luokkaa toimitusjohtajien ja huippumallien kanssa, joiden tärkein ominaisuus on siis vain olla olemassa, ja toiseksi tärkein ominaisuus on tienata paljon rahaa. Kun nämä kaksi ehtoa täyttyvät, saadaan luotua illuusio siitä, että kyseessä olisi turnaus, jossa parhaat kyvyt ja yritys on palkittu parhaalla asemalla. Näin mahdollistetaan edellä mainittujen toimistoluusereiden ja mukamallien tulva mihin tahansa duuniin, jossa on näennäinen mahdollisuus tuohon turnausvoittoon. Toimitusjohtajan tulee siis vain olla olemassa, jotta perheen yhteistä aikaa uhraavalla toimistotyöntekijälle, tai itsekunnioituksensa paidan mukana riisuvalle kaunottarelle voidaan tarjota uhrausten arvoinen päämäärä. Kyvykäs toimitusjohtaja tahi huippumalli on itseasiassa kova riski, sillä tavallisten ihmisten on helpompi samaistua ja pyrkiä tasolle, jonka he ovat nähneet saavutettavan muidenkin tavisten toimesta. Toimitusjohtajien töppäilystä ja huippumallien kiusallisen sisällöttömistä tosi-tv-ohjelmista tässä nyt onkin jo riittävästi esimerkkejä, joten kenelläkään ei luulisi olevan pyrkimysten esteenä jonkin sortin aitoa ihailua näitä idoleja kohtaan.

Koska motivaatiomiehen tehtävä on kaiken kansan pan-sivistäminen, lienee syytä vetää yhteen edellä oppimamme:

  1. Toimitusjohtajan ja huippumallin tärkein ominaisuus on olla olemassa
  2. Toimitusjohtajan tai huippumallin kyky voi vesittää salaliiton ja on siis riski
  3. Jos pyrkimyksenäsi on olla toimitusjohtaja tai huippumalli – onnea ja muista kaksi ensimmäistä kohtaa

Näillä opeilla onkin hyvä ponnistaa kohti vuotta 2013! Todettakoon nyt vielä, että edellisellä ei ole mitään tekemistä itsensä toteuttamisen kanssa. Tässä markkinataloudessa jokainen joutuu rahoittamaan harrastuksensa jollain tavalla ja työn tekeminen on siihen sääntöjen puitteissa lähes paras keino. Oleellista on kuitenkin tietää kuka kusettaa ja ketä. Kolikolla kun on ne kuuluisat kääntöpuolensakin. Ilman paitaa Uniikin videolla tanssiminen on nimittäin kohtuu helppo tapa tienata perjantain siiderirahat ja rahathan ovat poissa rap-musiikkia tuottavilta ja sitä kuluttavilta yksilöiltä. Perus toimistoduuni taas on siistiä sisätyötä ja sillä tavalla saa vaikka rahoitettua omat asuntolainansa ilman esimerkiksi kaivostyöläisen mustaa keuhkosairautta.

 Sometimes it’s not enough to know what things mean, sometimes you have to know what things don’t mean.

– Bob Dylan

Comments are closed.

0 Comments

There are no comments yet.

Balloons theme by
Moargh.de